top of page
Search

Turvallinen koulupolku – varhaiskasvatus ja perusopetus

Koulupolku on turvattava varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, jotta jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertainen mahdollisuus oppia, kasvaa ja kehittyä.


Yhteiskunnan pystyssä pysymiseen tarvitaan hyvinvoivia asukkaita ja työntekijöitä, jotka kokee olevansa tasa-arvoisesti osa yhteiskuntaa elämänsä alusta asti. Tällä hetkellä huoli herää siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa alueellisen segregaation (eli eriytymisen) suhteen – jo nyt on nähtävissä, että on alueita, joissa tasa-arvoinen ja yhdenvertainen varhaiskasvatus ja perusopetus eivät toteudu.


Varhaiskasvatus on todellisessa kriisissä – sekä työntekijöiden paineiden että osaajapulan takia. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen alalle ei kuitenkaan suoraan lisää varhaiskasvatuksen henkilöstöä, vaan tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat hakea varhaiskasvatuksen opettajaksi, sosionomiksi ja hoitajaksi – kysymys onkin erityisesti arvostuksesta. Kuinka saamme nuoria innostumaan varhaiskasvatuksesta ja siellä työskentelystä? Ja kuinka saamme jo alalla olevat ammattilaiset pysymään siellä?


Meidän on löydettävä keinot, jolla alan arvostus saadaan nostettua sen ansaitsemalle tasolle. Yksi suuri haaste tämän hetken tilanteessa on se, ettei varhaiskasvatuksesta kuule perinteisen tai sosiaalisen median kautta kovinkaan paljoa positiivisia asioita. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että varhaiskasvatuksen haasteisiin – henkilöstöpulaan, työn kuormittavuuteen, lapsiryhmien kokoon ja alan palkkaukseen – tulee löytää ratkaisuja ja niitä pitää lähteä tosissaan selvittämään. Näiden rinnalla meidän kuitenkin pitää myös ymmärtää, että monesti puheet luovat todellisuutta. Ja todellisuus on mielestäni sitä, että haasteista huolimatta varhaiskasvatuksen arjessa on todella paljon kultaakin arvokkaampia asioita ja tilanteita, joita saamme kokea yhdessä lasten kanssa.


Varhaiskasvatuksen arki tulee rauhoittaa ja mahdollistaa lapsille pitkäkestoinen leikki, jossa he oppivat muun muassa keskittymis- ja vuorovaikutustaitoja. (Nämä taidot ovat elintärkeitä ja ne vaikuttavat esimerkiksi perusopetuksessa toimimiseen!)


Varhaiskasvatus on oikea paikka tunnistaa myös lasten tuen tarpeita, jolloin niihin on helpompi puuttua ja löytää oikeanlaisia tukitoimia. Siksi näenkin, että on tärkeää saada varhaiskasvatuksen osallistumisaste korkealle. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu voi olla ratkaisu tuen tarpeiden tunnistamiseen tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Odotankin innolla kaksivuotisesta esiopetuskokeilusta saatavaa loppuraporttia.


Varhaiskasvatukseen panostaminen näkyy myös peruskoulun arjessa – lasten ja nuorten hyvinvointina, vähenevinä erityisopetusresursseina ja näiden kautta myös opettajien hyvinvointina. En väitä, että asia olisi näin suoraviivainen ja yksinkertainen, mutta myös tämä ennaltaehkäisevä näkökulma tulee ottaa huomioon.


Perusopetus on ollut Suomessa pitkään korkeatasoista, mutta meidän tulee huolehtia, että se on sitä jatkossakin. Keskitytään hetki olennaiseen ja peruskorjataan peruspilareita.


Perusopetukseen ei pidä tehdä suuria muutoksia, vaan nyt tulee keskittyä ydinasioihin, kuten arjen sujumiseen, oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen, tuen tarpeiden arviointiin ja näiden tarpeiden tukemiseen.


Meidän tulee löytää keinot arkityöhön, jossa opetukselle annetaan aikaa ja opettajille työrauha opettamiseen. Liian suuret ryhmät ja liian vähäinen opetusresurssi aiheuttaa luokkiin levottomuutta ja opetuksen fokus siirtyy ydinasioista arjessa selviämiseen. Ryhmät tarvitsevat riittävästi aikuisia, jotta oppimisen mahdollisuudet ja tarvittavat tukitoimet kyetään tarjoamaan kaikille lapsille. Liian monen asian opettaminen liian nopeasti ei edistä uusien asioiden omaksumista eikä anna oppijalle mahdollisuutta itse oivaltamiseen. Kolmiportainen tuki on saatava kuntoon, jotta inkluusio todella toimii.


Yksi tärkeistä asioista, johon meidän pitää myös löytää toimivia ratkaisuja, on S2-opetuksen laatu. Meidän tulee turvata S2-opetus ikä- ja osaamistasoisesti niin, että oppijalla on mahdollisuus kehittää kielitaitoaan mahdollisimman vaikuttavasti. Tähänkin ratkaisu on riittävät resurssit: riittävästi opettajia, joilla on riittävästi aikaa järjestää laadukasta opetusta. Lisäksi tulee löytää lisää keinoja luokanopettajille lisäkouluttautua S2-oppijoiden tukemiseen.


Kouluille tulee taata riittävä perusrahoitus, jolla kouluarjen opetustyötä toteutetaan pitkäjänteisesti. Opettajien työhyvinvointia ja ydinosaamista eikä lasten oppimista ja kasvua lisätä hankepohjaisella rahoituksella – opettajilta tulevan palautteen perusteella hankkeet kuormittavat ja haastavat arkityössä onnistumista. Tulevalla hallituskaudella onkin keskityttävä ala- ja yläkoulun perustarpeisiin ja -rahoitukseen ja lopettaa hankehumppa.


Vaikka monista asioista päätetäänkin kuntatasolla, tulee kunnille kohdistaa riittävä valtion tasoinen rahallinen resurssi palvelun toteuttamiseen. Kuntien ollessa taloudellisissa vaikeuksissa, on sopeutustoimia tehtävä tulevina vuosina. Valtion tulee turvata omilla kasvuun ja oppimiseen kohdennetuilla rahoitusmuodoilla se, ettei sopeutustoimet vaikuta negatiivisesti hyvinvointivaltion keskeisiin palveluihin: koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.


Perusosaamisella – laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella – luomme myös pohjaa jatko-opintoihin ja varmistamme, että mahdollisimman moni löytää toiselta asteelta sellaisen polun, jota haluaa kulkea.


Opetusalan ammattijärjestö OAJ on koonnut eduskuntavaaleihin liittyen erittäin hyvät vaalitavoitteet, jotka ottavat kantaa siihen, mitä meidän tulee tulevina vuosina kasvatuksen ja koulutuksen alalla tehdä. OAJ pohjaa tavoitteensa tutkittuun tietoon ja opetusalan henkilökunnan näkemyksiin. Varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökuntaa onkin tärkeä kuunnella siinä, mikä heitä auttaa jaksamaan työssään ja pysymään alalla.


Sitoudun seuraaviin OAJ:n vaalitavoitteisiin:


  1. Nostetaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät yliopistoissa vastaamaan alan tarvetta

  2. Täsmennetään ja vahvistetaan lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuen lainsäädäntöä

  3. Vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa tekemällä maksuttomasta esiopetuksesta kaksivuotinen

  4. Säädetään ryhmäkoon suhdeluvuksi kaikille 3 vuotta täyttäneille aina 1:7

  5. Nostetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärää perustaitojen vahvistamiseksi

  6. Korjataan oppimisen tuen lainsäädännön ongelmat

  7. Vahvistetaan opettajamitoitusta

  8. Otetaan koronapandemian opit hallitusti käyttöön

  9. Käynnistetään maahanmuuttotaustaisia oppilaita koskeva kehittämisohjelma


61 views0 comments

Comments


bottom of page