top of page
Search

Turvallinen koulupolku - toinen ja kolmas aste

Kuten edellisessä kirjoituksessani mainitsin, koulupolku on turvattava varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Jokainen askel tällä polulla on tärkeä, ja jokaista askelta pitää tukea - koulupolku luo kokonaisuuden, joka onnistuessaan mahdollistaa lapselle ja nuorelle mielekkään ja motivoivan tulevaisuuden.


Perusosaamisella eli laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella luomme pohjaa jatko-opintoihin ja varmistamme, että mahdollisimman moni löytää toiselta asteelta sellaisen polun, jota haluaa kulkea. Toisen asteen koulutuksen sisältöjen tulee olla yhdistelmä, joka vastaa niin yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeisiin kuin myös oppijan osaamisen kehittämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.


Tällä hetkellä suuri osa nuorista “valitsee” perusopetuksen jälkeen kolmen erilaisen polun välillä: lukion, ammatillisen koulutuksen tai näiden hybridin eli kaksoistutkinnon.


Syy siihen, miksi valita-sana on hipsuissa johtaa juurensa siitä, että eri taustoista tulevilla nuorilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet hakeutua eri koulutuksiin. Toisia ohjataan jo varhain pohtimaan kiinnostavaa korkeakoulu-uraa, kun taas toiset eivät saa minkäänlaista kannustusta koulunkäyntiin ja eri ammattivaihtoehtojen kartoittamiseen. Ysiluokan lopulla nuoret ovat siis keskenään hyvinkin eriarvoisissa asemissa sen suhteen, mitä mahdollisuuksia he kokevat itsellään voivan olla.


Toisen asteen saavutettavuudesta puhuttaessa tulee myös käsitellä lukioiden ja ammatillisten koulujen fyysistä saavutettavuutta, eli sijaintia. On hyväksyttävä, että jokaisessa kunnassa ei voi olla toista astetta. Siten nuoren valinnanmahdollisuuksia säätelevät konkreettisesti myös riittävän lähellä olevien oppilaitosten tarjonta: mihin tutkintoihin lähiamiksissa koulutetaan ja mitkä ovat lukioiden pisterajat?


Väestökatoalueilla lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on kuitenkin mahdollista järjestää nykyistä useammin samoissa organisaatioissa ja toisen asteen yhteistyötä voidaan syventää myös muilla toimenpiteillä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen toimintatapojen ja -prosessien uudistamista tuleekin viedä eteenpäin, mutta keskiössä tulee aina olla koulutuksen laatu.


Lukiokoulutuksesta puhuttaessa kysyn, onko valinta todellinen ja lukiokoulutukseen pääsy todella saavutettavaa, jos lukioon pääsyyn vaaditaan liki kahdeksan keskiarvoa? On pysäyttävää ajatella, että jos samanlainen tilanne olisi ollut silloin kun hain itse lukioon, niin en olisi päässyt Jyväskylässä lukioon ollenkaan.


Tarvitsemme lisää lukiopaikkoja, mikä vaatii myös resursseja yhteiskunnalta - lukion täytyy olla saavutettava nuorille. Lukioon tulee päästä myös isommilla paikkakunnilla ilman huipputodistusta, ja pienemmiltä paikkakunnilta koulumatka tulee kyetä pitämään kohtuullisena esimerkiksi kattavien julkisten liikenneyhteyksien avulla.


Toivottuja tuloksia saamme ainoastaan silloin, kun lukio-opetus on myös pedagogisesti laadukasta. Lisäksi meidän tulee huomioida se, että lukio-opiskelijat ovat moninainen joukko, joka tarvitsee myös yksilöllisiä tukimuotoja, ohjausta ja kuulemista.


Lukiotaustaisena huomaan usein, kuinka toisesta asteesta puhuttaessa keskustelu ajautuu herkästi lukiokeskeiseksi. Ammatilliset oppilaitokset ovat yhtä keskeinen osa toista astetta, sillä yhteiskunnassa tarvitaan myös muita kuin lukiotaustaisia työntekijöitä.


Kauppakamarikyselyn (2022) perusteella 55 prosenttia yrityksistä tarvitsee nimenomaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuvia työntekijöitä. Meidän tuleekin kohdistaa lisärahoitusta ammatilliseen koulutukseen, sillä tarvitsemme tulevaisuudessa eri koulutustaustan omaavia eri alojen rautaisia ammattilaisia.


Ammatillisen koulutuksen reformin (2018) myötä ammatillisen koulutuksen laadun on pitkään raportoitu laskeneen kuin lehmän häntä (tästä on kirjoittanut mm. Yle). Tarvitsemmekin ammatilliseen koulutukseen lisää lähiopetusta sekä pedagogista ja laadukasta opetusta ja ohjausta, jotta ammattiin opiskelevat ja valmistuvat saavat riittävät sekä yleis- että ammattitaidot.


On tärkeää, että myös ammatillisessa koulutuksessa panostetaan ammatillisten opintojen rinnalla yleissivistävään opetukseen. Suomen koulutusjärjestelmässä ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus takaavat paperilla yhtäläisen kelpoisuuden hakeutua korkeakoulutukseen. Keskeinen kysymys on kuitenkin se, toteutuuko tämä todellisuudessa - miksi esimerkiksi vain murto-osa yliopisto-opiskelijoista on amistaustaisia? Kaikkien nuorten tulee saada korkeakoulussa tarvittavat valmiudet riippumatta siitä, kumman väylän nuori on valinnut peruskoulun jälkeen: lukion vai amiksen.


Kuten aiemmin totesin, en välttämättä olisi itse päässyt lukioon, mikäli siihen aikaan (2010) olisi ollut samanlaiset kriteerit ja pisterajat kuin nykyään. Mutta se on varmaa, etten olisi päässyt lukion todistuksella yliopistoon, jos hakisin sinne tänä keväänä.


Pääsykokeet tulee palauttaa keskeiseksi sisäänpääsyväyläksi korkeakouluihin todistusvalinnan rinnalle. Nykyinen todistusvalinta kuormittaa nuoria, sillä sen myötä tulisi tietää yhä nuorempana, mille alalle haluaa lähteä opiskelemaan, jotta osaa jo varhain tehdä oikeita opiskeluvalintoja. Pääsykokeet mahdollistavat opiskelemaan pääsyn myös niille, keiden todistus ei ole huipputasoa tai niille, jotka ovat löytäneet innostuksen korkea-asteella opiskeluun vasta myöhemmässä elämänvaiheessa. Lisäksi pääsykokeen avulla hakija pääsee tutustumaan opiskeltavaan alaan jo ennakkoon ja pohtimaan, onko ala itselle soveltuva ja mieluisa.


Korkeakouluissa tulee perusrahoituksen noston lisäksi uudistaa järjestelmä kannustamaan laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen, jotta suomalainen korkeakoulutus säilyy laadukkaana myös jatkossa.


Opetusalan ammattijärjestö OAJ on koonnut eduskuntavaaleihin liittyen erittäin hyvät vaalitavoitteet, jotka ottavat kantaa siihen, mitä meidän tulee tulevina vuosina kasvatuksen ja koulutuksen alalla tehdä. OAJ pohjaa tavoitteensa tutkittuun tietoon ja opetusalan henkilökunnan näkemyksiin.


Sitoudun seuraaviin OAJ:n vaalitavoitteisiin:


  • Kehitetään lukion rahoitusta perustumaan koulutuksen saavutettavuuteen ja laatuun

  • Vahvistetaan oppimisen tukea ja opinto-ohjausta

  • Hyödynnetään digitalisaatiota laadukkaasti

  • Kehitetään ylioppilastutkintoa vahvistamalla lukiodiplomin roolia

  • Säilytetään nykyinen toisen asteen koulutuksen järjestäjämalli

  • Selkeytetään koulutuksen rahoitusmallia ja vahvistetaan perusrahoituksen tasoa

  • Turvataan riittävä ja laadukas opettajan antama opetus

  • Vahvistetaan oppimisen tukea

  • Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen roolia ammattisivistyksen tarjoajana ja polkuna korkeakoulutukseen

Myös Lukiolaisten ja SAKKIn tavoitteet ovat sellaisia, jotka on helppo allekirjoittaa.



32 views0 comments

Comments


bottom of page