top of page
Search

Työajan lyhentämistä on uskallettava tarkastella myös Suomessa – sille on annettava mahdollisuus

Työajan lyhentäminen ja työnteon tavan muutos on aihe, joka putkahtaa esiin julkiseen keskusteluun säännöllisin väliajoin. Aihe saa osakseen paljon kiinnostusta – eikä ihme, kuulostaahan ajatus lyhyemmästä työviikosta samalla palkalla hyvältä monen korvaan. Puhe lyhyemmästä työajasta sai taas uutta tuulta alleen, kun Britannian nelipäiväisen työviikon tulokset tulivat julki reilu kuukausi sitten ja asiasta uutisoitiin isosti muun muassa Helsingin Sanomissa.


Politiikkaa ei tehdä pelkillä iskulauseilla, ja tämä on mielestäni osin ristiriidassa tämänhetkisen sosiaalisen median hektisen reagointikulttuurin kanssa. Olen ihmisenä sellainen, että tarvitsen aikaa asioiden pohtimiseen ja niistä selvän ottamiseen. Siksi en reagoinut tähänkään aiheeseen heti, vaan annoin asialle aikaa. Koen kuitenkin, että työviikon lyhentäminen on aihe, joka kannattaa ottaa kunnolla tarkasteluun ja antaa sille mahdollisuus.


Britannian työajan lyhentämisen tulokset puhuvat muutoksen puolesta. Työntekijöiden hyvinvointi lisääntyi, poissaolot vähenivät, eikä tuottavuus kärsinyt, kun työtunnit vähenivät noin 34 tuntiin viikossa. Suomessa työaika on vähentynyt asteittain nykyiseen noin seitsemään ja puoleen tuntiin, eli reiluun 39 viikkotyötuntiin.

Työn määrää on voitu yhteiskunnassa vähentää, sillä teknologisen kehityksen ansiosta tuottavuus on lisääntynyt ja niukkuus vähentynyt. Nyt digitalisaatio antaa jälleen uuden mahdollisuuden lisätä ihmisille enemmän valinnanmahdollisuuksia ja aikaa, mikä lisää työntekijöiden hyvinvointia ja onnellisuutta.


Nykyarjessa on liian monilla läsnä kiire ja stressi, jolloin ihmisillä ei ole aikaa eikä energiaa työviikon jälkeen pitää riittävästi huolta itsestään ja läheisistään. Lyhyempi työviikko vapauttaisi resursseja ajanviettoon läheisten kanssa, terveellisen ruuan laittoon, liikuntaan ja muihin harrastuksiin, vapaaehtoistyöhön ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen, joilla kaikilla on ihmisten hyvinvointia tukeva vaikutus. Lyhyempi työviikko siis tukisi terveenä työssä jaksamista eläkeikään saakka sekä se tukisi myös työ- ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamista.


Näin ollen ihmisille vapautuisi enemmän aikaa tehdä muutakin kuin vain palkkatyötä, jos näin haluavat. Toisille mielekästä on palkkatyö, toisille jokin muu työ, josta nykyisellään ei saa taloudellista korvausta. Lähtökohtaisesti kun ihminen nauttii siitä, että voi tehdä jotakin, mistä saa merkitystä elämäänsä – olipa kyseessä sitten erilainen harrastustoiminta, vapaaehtoistyö, järjestötoiminta tai vaikka hoiva.


Työajan vähentämisen kautta on myös mahdollista saavuttaa positiivisia ympäristövaikutuksia. Ensinnäkin hyvinvoiva ihminen on kestävän tulevaisuuden pohja, ja jo pelkästään ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen tällaisella ei-materiaalisella toimella saattaa mahdollistaa ekologisemman elämän. Ajan lisääntyessä ihmiset pystyvät tekemään harkittuja, tarveperusteisia kulutusvalintoja, mikä voisi lopettaa nykyisenlaisen kestämättömän kulutuksen. Kiireen vähentyessä myös tarve liikkua nopeasti esimerkiksi autolla paikasta paikkaan voi vaihtua terveelliseksi pyöräilyksi tai kävelyksi. Työn rasittavuuden vähetessä tarve lähteä etelän lomalle pakoon arkea nollaamaan aivot vähenee.


Hyppy lyhyempään työaikaan ei tule tapahtumaan hetkessä, eikä sen kuulukaan. Kyseessä on kuitenkin niin merkittävä toimenpide, että se tulisi ottaa myös Suomessa vakavasti ja antaa sille mahdollisuus kokeilun kautta, kuten Britanniassa on uskallettu tehdä.


Jos työaikaa lähdetään laskemaan, tulee meidän pitää huoli siitä, että alat, joilla jo nyt on merkittävää työvoimapulaa, kuten sote-sektori, kykenee toteuttamaan tehtävänsä laadukkaasti kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ei ole myöskään mahdollista, että työvoimapula-alan työntekijöitä ei tästä syystä päästettäisi lyhyemmän työajan piiriin. Tässä on nimittäin myös selkeä mahdollisuus alan työolojen ja työtaakan parantumiselle, mikä osaltaan vaikuttaisi myös työvoimapulaan, sairauspoissaoloihin ja sitä kautta sijaistarpeeseen.


Työajan lyhentämisen voi kuitenkin nähdä yhtenä mahdollisuutena edistää työn jakautumista yhteiskunnassa. Suomessa on paljon eri ikäisiä ja eri tilanteissa olevia, jotka haluaisivat työllistyä, mutta syystä tai toisesta se ei onnistu. Lyhyempi työaika voisi mahdollistaa työnteon esimerkiksi osatyökykyisille ja muille vaikeasti työllistettäville, joille lyhyempi työaika tai esimerkiksi kahden työntekijän jakama tehtävä voisi olla toimiva ratkaisu nykyistä parempaan työllisyystilanteeseen.


Nyt onkin hyvä hetki alkaa pohtia ja suunnitella jatkoa työajan laskevalle trendille kohti turvallista siirtymää lyhyempään työviikkoon.


26 views0 comments

Comments


bottom of page