Mielenterveyden haasteet eivät ole yleisiä ainoastaan nuorten keskuudessa, vaan niistä kärsii myös työikäinen ja ikääntynyt väestö. Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan häviä itsestään, ja mikäli nuorten mielenterveyteen ei puututa nyt, niin kriisi laajenee entistä voimakkaammin myös aikuisväestöön. On muistettava, että mielenterveysongelmat ovat jo nyt yleisin syy jäädä pois töistä.
Tutkimusten mukaan noin 20-25% nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä ja jopa 15 %:lla nuorista on vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia. Vaikka itsemurhakuolleisuus on vähentynyt Suomessa huomattavasti, on se kuitenkin yksi yleisimpiä 15-19-vuotiaiden kuolinsyitä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.) Nämä ovat karuja lukuja, joiden tulisi olla keskustelussa huomattavasti suuremmassa roolissa. Meillä ei ole enää mahdollisuuksia jahkailla, vaan toimia on tehtävä nyt.
Nuorten mielenterveys on turvattava. Juurisyihin on puututtava.
Mielenterveyskriisi on kuin tulipalo, jota yritetään sammuttaa. Mikäli palon syytä ei selvitetä, on meillä jatkuva liekki läsnä. Mistä siis mielenterveyskriisi johtuu? Miten mielenterveys voidaan turvata tulevaisuudessa?
Yhteiskunnan luomat paineet nuorille ovat uskomattomat. Pitää menestyä opinnoissa, suunnitella tulevaisuutta entistä varhaisemmassa vaiheessa, pysyä digitalisaation mukana (ei kuitenkaan liikaa), harrastaa, liikkua, syödä terveellisesti, viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, sosialisoitua, kerryttää työkokemusta, nukkua riittävästi... Aivan kuin nuorilla olisi käytössään enemmän kuin 24 tuntia vuorokaudessa. Eivätkä huolet ilmaston, luonnon ja turvallisuuden suhteen ainakaan lisää varmuutta tulevaisuudesta.
Eduskunnassa - ja yhteiskunnassa - on aika pysähtyä hetkeksi ja mietittävä, miten ihmeessä me olemme päätyneet tähän tilanteeseen.
On löydettävä ratkaisuja, joiden avulla voimme turvata mielenterveyden. Meidän tulee vahvistaa lapsiperheiden, nuorten ja opiskelijoiden toimeentuloa, antaa aikaa opinnoille, antaa lasten olla lapsia ja suunnitella tulevaa ammattia hieman myöhemmin, vakauttaa toisen asteen opintojen laatua ja saavutettavuutta sekä pienentää korkeakoulujen todistusvalintaprosenttia.
Mielenterveyspalveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän, jotta avun saaminen on mahdollista kaikille asuinpaikasta ja omasta varallisuustasosta riippumatta. Tämä on ehdottoman tärkeä panostus tulevaisuuteen. Mielenterveysongelmien hoitona tulee lisätä toimivaksi todetun lyhytterapian käyttöä terveydenhuollossa. Vakavammissa ongelmissa tarvittavan kuntoutuspsykoterapian saatavuudessa on haasteena sen hinnan lisäksi se, että terapeutteja ei ole riittävästi, eli terapeuttien saatavuuteen tulee myös panostaa. Ideaalitilanteessa kuntoutuspsykoterapia olisi maksutonta kaikille nuorille, mutta järkevää julkisten varojen käyttöä olisi kohdentaa maksuton terapia vähävaraisille.
Tulee myös muistaa, että mielenterveysongelmia ratkaistaan muuallakin kuin terveydenhuollossa. Varhaiskasvatus, peruskoulu ja toinen aste on osa sitä ennaltaehkäisevää työtä, jolla on todellista vaikutusta lapsiin ja nuoriin. Lapsille ja nuorille tulee luoda mahdollisuuksia kiinnittyä omaan yhteisöönsä, jossa he voivat löytää turvallisia aikuisia elämäänsä. Lisäksi muut ennaltaehkäisevät palvelut, kuten turvalliset nuorisotilat sekä koulujen ja oppilaitosten psykologipalvelut ovat äärimmäisen tärkeitä nuorten mielenterveyttä edistäviä palveluita.
Comments